Louna-Jukola (2015)

Louna-Jukola suunnistettiin Paimiossa ja tänäkin vuonna Ura sai kasaan Jukola joukkueen. Hienoa oli, että mukaan saatiin myös Jukolan ensikertalainen Markus Keski-Ojala. Seuraavassa tarinaa veljesten suorituksista / Jukolan viestistä yleensä.

(Ehkä jossain vaiheessa saadaan Jukolakuvia myös kuvagalleriaan asti.)

Tarinan lopussa on virallinen video Louna-Jukolan huippuhetkistä.

Tutustu ratoihin Jukolan reittihärvelissä.

Eskolla hymy herkässä ennen avausosuutta.

1. osuus, Esko Kupsala

"Letkajuoksuahan se eka osuus on näillä sijoituksilla ja pitää pitää vain huoli siitä, että tietää missä kartalla ollaan menossa. Pitkillä väleillä oli kyllä välillä hukassa, että mistä letka on menossa, mutta sitten aina sai luettua itsensä taas kartalle.

Muuten meni aika suoraan ja hyvin, mutta suhteellisen helppo rasti 11 vihreällä oli hukassa 8 minuutin verran, kun tuli mentyä väärälle hajonnalle. Ei tullut edelliseltä rastilta lähdettäessä katsottua suuntaa riittävän tarkasti ja kuviorajan lukeminenkin olisi auttanut asiaa. Sitten alkoi lamppu sammuilemaan. Johto oli osittain katkennut akun juuresta. Haittasi kyllä loppusuunnistusta ja oli sen takia pakko vaan pysyä letkassa. Rastin 15. lähelle menevää ajopolkua ei löytynyt, kun kallioilla meni muitakin karttaan merkitsemättömiä uria ja ne vei letkan oikealta ohi. Siinä tuli parisen minuttia ylimääräistä. Lopussa sitten oli vatsakin kuralla liiallisen tankkaamisen takia, joten loppua ei pystynyt puristamaan niin kovaa kuin olisi halunnut. Energiat riitti hyvin loppuun asti."

Vaihtooen Esko tuli sijalla 1088 ja osuuden etenemiseen väliaikojen muodossa voi tutustua täällä.

Veskun lähtiessä metsään ainut valo tuli otsalampusta.

2. osuus, Vesa Korpijärvi

"Varmaan 15 minuuttia pummia. Surkea suoritus, ei voi muuta sanoa. Ja samassa kohdassa mulle tuli ekat sekoilut ku Eskollekin. Ehkä se pimeys (ja muut suunnistajat) aiheutti sitä ajautumista sinne väärälle hajonnalle. En usko, että sellaisia mokia oisin päivänvalossa tehny.

Aamulla lähdettiin Espoosta kohti Paimiota. Ensimmäisellä ABC:lla huomasin, että palautus banaanit oli unohtunut kämpille. Paineet nousivat välittömästi. Huoltikan kaksi valmista reissumiehen ruisleipää saivat hoitaa homman, mutta nekin tuli syötyä jo meno matkalla. P-paikalla oli hieno huomata järjestäjien järjestämä mönkijä kuljetus varusteille. Kamat koneen selkään ja kävelten teltta paikalle. Fiilis nousi, sillä säästyihän siinä voimia. Bajamajojen läheisyys oli myös positiivinen juttu ja ehkä tärkein osa Jukola onnistumista. Ei tarvi kilometritolkulla kävellä vessaan.

Oman osuuden lähestyessä pimeys valloitti päivän. Se ei tullut yllätyksenä, mutta yhtään yösuunnistusharjoitusta en ollut tehnyt. Viimeinen päätös oli ottaa juomareppu mukaan. Oma tankkaus oli kuitenkin mennyt yli, joten juomalle ei ollut tarvetta. Huomasin vaihtoalueella Himangan Urheilijoiden rutaisessa kunnossa olevan Kai Paavolan. Mies oli janoinen pitkän ajomatkan jälkeen, joten tarjosin entiselle seurakaverille juomaa. Turhaan ei tullut otettua sitäkään mukaan. Kaitsun kanssa myös spekuloitiin olisiko mahdollista nähdä metsässä, mutta sitä ei koskaan tapahtunut.

Vaihto tapahtui ja paljon oli porukkaa ohitettava. Vielä en tiennyt kuin vähän niitä ohitteluja olisi tiedossa. Ensimmäinen virhe tapahtui 8-9 välillä. Menin liikaa vasemalle ja korjasin silti vasemmalle. Valoja oli joka puolella. Rasti oli tiheikössä ja omaani en sieltä löytänyt, joten palasin takasin sinne missä olin viimeksi ollut kartalle. Pahin virhe olisi ollut jäädä tiheikköön arpomaan missä sitä mennään. Mietin... mietin... ja lopulta tajusin miten ne käyrät ja kuviorajat kartalla ovat. Sitten vaan rastille vaikka harmitus olikin erittäinkova. Ylimääräistä aikaa kului n. 5-6 min.

16-17 välillä tapahtui seuraava nukahdus. Väsymys alkoi painaa ja aivojen hapenpuute oli huomattava. Seurasi kisan isoin virhe. Missään vaiheessa en rastilta lähtöni jälkeen saanut itseäni kiinni missä menin. Tulin väärälle rastille ja ylpeys ei riittänyt kysymään neuvoja. Seuraavaksi juoksin suota pari kertaa ristiin rastiin ja taas väärälle rastille. Sieltä kuitenkin sain itseni kiinni ja löysin omani.

Radan lopussa viesin kärki ohitti meikäläisen. Sen huomasi sekä vauhdista että hajusta. "Samasta puusta meidät kaikki on veistetty."

Vaihtoon Vesa tuli sijalla 1178 ja osuuden etenemiseen väliaikojen muodossa voi tutustua täällä.

Yksin ei tarvinnut mennä käymään kilpailukeskuksessa.

3. osuus, Mikko Mäki-Ullakko

"Hienoahan se oli taas olla mukana Jukolassa. Veskun kanssa aloin ulkoilemaan 1,5 kk ennen H-hetkeä. Olihan osuus sen verran pitkä. Kunto tuntui nousevan, mutta niin teki painokin. Ennen viestiä oli siis hieman epävarma fiilis. Jukola ostoksilla oli pakko käydä hakemassa uudet XL-koon housut sekä juomareppu. Pari viikkoa aiemmin tehty 16 km suunnistus Jukolan harjoitusmaastossa oli osoittanut, että riittävä juominen ei ainakaan haittaa etenemistä.

Fiilikset osuivat kuitenkin oikeaan sillä teltalla kokeiltaessa housut eivät edes mahtuneet jalkaan. Ei muuta kuin takaisin n. 2 km kauppaan vaihtamaan huosuja. Viimeinen vastoinkäyminen tapahtui juuri ennen omaa osuutta, kun olin teltalla laittamassa juomareppua selkään. Yllätys! Hyvin treenatut keskivartalon lihakset olivat liian suuret ja reppu olikin liian pieni kannettavaksia. Tässä vaiheessa ei aittanut muu kuin tunkea runsaasti enrgiageelia housun taskuun ja lähteä vaihtopaikalle. Kauppiailla on näköjään yleinen olettamus, etta M-kokoa suurempaa suunnistajaa ei olekaan.

Itse suunnistus meni kuintenkin ihan OK. Pari turhaa ajautumista sivuun 4-5 ja 14-15 rastivälillä tuli, joten täydellisyyteen en pystynyt."

Vaihtoon Mikko tuli sijalla 926 ja osuuden etenemiseen väliaikojen muodossa voi tutustua täällä.

Veijon ja Veskun selfie.

4. osuus, Veijo Korpijärvi

Tämä agressiivinen laitapuollustaja saatiin mukaan Laappeenrannan futisviheriöiltä. Target pelaajana Jukolassa suoritus oli sen mukainen. Kyynärpäät koholla, voimaa ja erityisesti päätään käyttäen Veijo nosti joukkuetta 168 sijaa.

Vaihtoon Veijo tuli sijalla 758 ja osuuden etenemiseen väliaikojen muodossa voi tutustua täällä.

Kaitsu ja Markus keskittymässä omiin suorituksiinsa.

5. osuus, Markus Keski-Ojala

Markus oli mukana Jukolassa ensimmäistä kertaa. Ennen omaa osuutta jännitys nousi, mutta laukesi heti kartan saatuaan käteen. Sen jälkeen suoritus olikin suunnistushistoriaa ja omaan osuuteensa Markus saa olla erittäin tyytyväinen.

Vaihtoon Markus tuli sijalla 832 ja osuuden etenemiseen väliaikojen muodossa voi tutustua täällä.

 

6. osuus, Kai Harju

"Koko kisan osalta ratkaisevaa oli, että pääsin metsään juuri ennen yhteislähtöä. Ensinnäkin sai rauhassa tehdä omaa suunistusta ja toiseksi ei tullut kiire junaan. Rauhallisuus ja huolellisuus oli valttia kiirehtimisen sijaan. Rastiväli kerralla ja koko ajan kartassa kiinni - se oli tavoite ja onnistuin hyvin. Virheitä ei juurikaan tullut. Alussa kiersin (3-4 väli) pari mäkeä oikealta, joka oli hitaampi kuten arvelinkin. Jalkoja piti säästää kiipeämiseltä, kun oli mahdollisuus. Pari ihan pientä mutkaa tein lyhyillä rastiväleillä, kun ura vei väärälle rastille. Yhtään lippua en kyllä varsinaisesti hakenut. Maaliin asti jaksoin hyvin ja km-vauhti pysyi tasaisena koko matkan. Kolme kertaa otin matkalla energiageeliä ja kuusi mukia urheilujuomaa. Hieno suunnistusmaasto ja mukava reissu sateesta huolimatta. Reitti löytyy härvelistä."

Vaihtoon Kai tuli sijalla 669 ja osuuden etenemiseen väliaikojen muodossa voi tutustua täällä.

7. osuus, Eero Junkala

Eero suunnisti melkein kuin vuonna 1991 Vimpeli Jukolassa. Vuodet olivat ehkä vieneet hieman vauhtia, mutta suunnistustaito on edelleen huipussaan. Voidaakin sanoa, että Eeron taito on kuin viini, se paranee vanhetessaan.

Eero nosti Uran lopulliselle sijalleen 599 ja osuuden etenemiseen väliaikojen muodossa voi tutustua täällä.

Uran telttapaikka
Uran telttapaikka.