Historiaa

Kannuksen Uran perustaminen

Kannuksessa toimivat urheiluseurat Kannuksen Urheilijat ja Kannuksen Pilke käynnistivät vuoden 1967 lopulla yhtymisneuvottelut molempien todetessa voimien yhdistämisen järkeväksi ja realistiseksi vaihtoehdoksi. Kannuksen Urheilijoiden johtokunnan kokouksessa 6.11.1967 valittiin Jorma Pouttu, Martti Eskola ja Jussi Luhala neuvottelemaan Pilkkeen kanssa yhdistymisestä.

Kannuksen Urheilijoiden johtokunnan seuraavassa kokouksessa kuukautta myöhemmin todettiin jäsenistön yleisen mielipiteen puoltavan yhdistymistä ja johtokunnassa oltiin varsin pitkälle samaa mieltä. Seuran yleinen kokous teki 28.1.1968 yksimielisen päätöksen, jonka mukaan edellä mainitut vanhat seurat lakkautetaan ja tilalle perustetaan uusi. Kun Pilke tahollaan päätyi samaan, olivat käytännön toimet valmiit aloitettavaksi jo talvella ja keväällä 1968.

Kannuksen Urheilijoiden kahdessa viimeisessä kokouksessa 3. ja 21. toukokuuta 1968 todettiin Urheilijoiden ja Pilkkeen lopettaneen toimintansa ja niiden ohjelmaan kuuluneen kilpailu- ja muun urheilutoiminnan siirtyneen kokonaan uuden seuran Kannuksen Uran hoidettavaksi.

Seuran nimi ja toiminnan alkuvuodet

Kannuksen Ura nimi valittiin kilpailun perusteella. Voittaneen ehdotuksen oli tehnyt Kalervo Niemelä, joka suunnitteli myös seuramerkin.

Kannuksen Uran ensimmäinen johtokunnan kokous pidettiin Veljes-Baarissa 22.3.1968. Puheenjohtajana toimi Kalevi Lahdenperä ja sihteerinä Hannu Keski-Petäjä. Muut johtokunnan jäsenet olivat Maire Vierto, Annikki Känsälä, Voitto ja Aarne Liedes, Eino Mattila, Veikko Rautiola, Paavo Mattinen, Eino Lauri, Yrjö Mäkelä, Jussi Luhala, Emil Kronqvist, Eila ja Harri Lantto sekä Erkki Niemelä.

Jaostoja oli 12: yleisurheilu-, hiihto-, pesäpallo-, uinti-, kori- ja lentopallo-, naisvoimistelu-, kuntourheilu-, luistelu-, voimistelu-, suunnistus-, painonnosto- ja nuorisojaostot. Seuraavana vuonna määrä kasvoi vielä kahdella, kun perustettiin jalkapallo- ja talousjaostot. Lisäksi luistelujaoston toimintaan otettiin mukaan jääkiekko.

1970-luvun alussa jaostojen määrä todettiin liian suureksi ja 29.4.1970 pidetyssä Uran kevätkokouksessa "seuran toiminnan aktivoimiseksi esitettiin jaostojen määrä vähennettäväksi". Ajatuksena oli supistaa jaostojen määrä neljään. Käytännössä jaostoja kuitenkin oli seuraavan vuosikymmenen aikana 8-10, vaikka vähentäminen nousi aika ajoin uudelleen esiin.

Uran maja

Seuran historiassa on näyttellyt merkittävää osaa Uran maja (Ura-maja). Tuo keskeisellä paikalla ollut vanha suojeluskuntatalo tuli Kannuksen Uran omistukseen keväällä 1970 moninaisten vaiheiden jälkeen. Nimensä toimitalo sai nimikilpailun perusteella vuonna 1972, jonka voitti Taisto Liedeksen ehdotus Ura-Maja. Maja toimi seuran toimitilana, jossa oli mm. seuran toimisto. Kun Kannuksen Vapaa-aikakeskus valmistui 1980-luvun puolivälissä, sai Ura uudet toimisto- ja kokoustilat sieltä. Uran maja toimi loppuaikanaan seuran varastona ja siellä oli liikeyrityksiä vuokralaisena mm. siitä nimensäkin saanut Ura-kaluste.

Ura-Maja paloi aprillipäivänä 1992. Tulipalo tuhosi lähes täysin seuran arkistot ja merkittävän osan jaostojen urheilutarvikkeita sekä materiaalia. Kiinteistö ja irtaimisto oli vakuutettu huomattavasta summasta. Uuden toimitalon rakentamista pohdittiin johtokunnassa, sekä neuvotteluissa muutamien yritysten kanssa. Yksimielisyyttä ei kuitenkaan koskaan löytynyt ja niin Uran majan tontti jäi tyhjilleen. Tontista seura luopui vuonna 1999 vaihtamalla sen Kannuksen kaupungin kanssa vuokrahuoneistoon Juhaninkujalta. Vakuutuksesta saatu kertakorvaus on ollut seuran talouden perustana 1990-luvun puolivälistä saakka.

Kannuksen Uran puheenjohtajat

 (Lähde: Lauri Järvisen kirjoittama Uran 30-vuotishistoriikki "Kannuksen Uran tähtihetkiä")

Sivun alkuun >>